Saarna Sateenkaarimessussa 16.8.2018<\/p>\n
sunnuntai helluntaista (Itsens\u00e4 tutkiminen)<\/p>\n
Matt. 23: 1-12<\/p>\n
Jeesus puhui v\u00e4kijoukolle ja opetuslapsilleen:<\/p>\n
\u201dMooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehk\u00e4\u00e4 siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heid\u00e4n opetustaan. \u00c4lk\u00e4\u00e4 kuitenkaan ottako oppia heid\u00e4n teoistaan, sill\u00e4 he puhuvat yht\u00e4 ja tekev\u00e4t toista. He k\u00f6ytt\u00e4v\u00e4t kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja s\u00e4lytt\u00e4v\u00e4t ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eiv\u00e4t halua niit\u00e4 sormellaankaan liikauttaa. Kaiken mink\u00e4 tekev\u00e4t he tekev\u00e4t vain siksi, ett\u00e4 heid\u00e4t huomattaisiin. He k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t leveit\u00e4 raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, he istuvat pidoissa mielell\u00e4\u00e4n kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvill\u00e4\u00e4n, kun ihmiset toreilla tervehtiv\u00e4t heit\u00e4 ja kutsuvat heit\u00e4 rabbiksi.<\/p>\n
\u00c4lk\u00e4\u00e4 te antako kutsua itse\u00e4nne rabbiksi, sill\u00e4 teill\u00e4 on vain yksi opettaja ja te olette kaikki velji\u00e4. \u00c4lk\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kutsuko is\u00e4ksi ket\u00e4\u00e4n, joka on maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 vain yksi on teille is\u00e4, h\u00e4n, joka on taivaissa. \u00c4lk\u00e4\u00e4 antako kutsua itse\u00e4nne oppimestariksi, sill\u00e4 teill\u00e4 on vain yksi mestari, Kristus. Joka teist\u00e4 on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sill\u00e4 joka itsens\u00e4 korottaa, se alennetaan, mutta joka itsens\u00e4 alentaa, se korotetaan.\u201d<\/p>\n
*<\/p>\n
Jokunen vuosi sitten lapsuuden sankarini Matti Nyk\u00e4nen meni naimisiin. H\u00e4nen vihkipappinsa totesi vihkipuheessaan, ett\u00e4 on monia, jotka ajattelevat ett\u00e4 meid\u00e4n kummankaan ei pit\u00e4isi olla t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4. Vihkij\u00e4n naispuolisena pappina, Matin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kompasteluiden takia. Vaan siin\u00e4 he alttarin molemmin puolin seisoivat.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kaupungissa ja sen seurakunnissa on monia, jotka ajattelevat, ett\u00e4 meid\u00e4n ei pit\u00e4isi olla t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4. Minun naispuolisena pappina, kirkkov\u00e4keen kuuluvien sukupuoli- ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen n\u00e4kyvin\u00e4 ja avoimesti itsen\u00e4\u00e4n ja l\u00e4heistens\u00e4 kanssa. Vaan t\u00e4ss\u00e4 me nyt olemme.<\/p>\n
Kirkkojen ovet Lahdessa ja Hollolassa ovat kaikki Sateenkaarimessulta kirkkoherrojen yhteisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 suljettu, mutta me noudatamme sit\u00e4 kirkkomme katekismuksen ohjetta, jonka mukaan kekseli\u00e4s rakkaus etsii aina uusia keinoja tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Jumalanpalvelusvaatteet ja alttaritarvikkeet ovat kulkeutuneet t\u00e4nne alueen eri kirkoista. Olen hakenut messuvaatteeni Hollolasta Sovituksenkirkosta, alttaritarvikkeet ovat saapuneet t\u00e4nne Orimattilasta. Kukin olemme tulleet t\u00e4nne eri suunnista ja yhdess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 messua on tehty. Ehtoollisleiv\u00e4n ja viinin, yhteyden aterian, hakeminen Ristinkirkosta t\u00e4nne alam\u00e4keen, torin varteen, teki kyll\u00e4 mieleni surulliseksi. Mutta t\u00e4ss\u00e4 me nyt olemme.<\/p>\n
Ei ole sattumaa ett\u00e4 juuri monet naispuoliset papit ovat Lahden seudulla halunneet olla mukana Sateenkaarimessuja j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Voimme tunnistaa jotakin yhteist\u00e4 siit\u00e4 kokemuksesta, jossa pit\u00e4isi anoa vapautusta omasta sukupuolestaan ja seksuaalisuudestaan tai verhota niit\u00e4 ollakseen oikeanlainen kristitty. Oikeanlainen kristitty jonkun mielest\u00e4. Tunnistamme, ett\u00e4 on olemassa niin painavia taakkoja, ett\u00e4 niit\u00e4 on aivan mahdotonta kantaa. Niiden kanssa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksi vaihtoehtoa: n\u00e4\u00e4nty\u00e4 niiden alle tai lakata kantamasta.<\/p>\n
Perinteisesti kirkossa on el\u00e4nyt vahva n\u00e4\u00e4ntymisen ja uhrautumisen kulttuuri. Ik\u00e4\u00e4n kuin todesta otettavaan kristillisyyteen kuuluisi, ett\u00e4 on pikkuisen tukalaa ja n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kirkon teht\u00e4v\u00e4 ei ole taakoittaa, vaan vapauttaa. Yhdess\u00e4 olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n luomassa toisenlaista perinnett\u00e4. Vapauttamisen perinnett\u00e4. Sit\u00e4, miss\u00e4 taakat lasketaan ja ihmisi\u00e4 vapautetaan siit\u00e4, mink\u00e4 kantaminen on t\u00e4ysin mahdotonta. Alttarin risti ja ehtoollinen muistuttavat, ett\u00e4 Kristus on kerran uhrin antanut ja ristins\u00e4 kantanut, ett\u00e4 me voisimme el\u00e4\u00e4 vapaina, armahdettuina ja kokonaisina Jumalan luomina ihmisin\u00e4. J\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdottomat taakat tien varteen ja kulkea vapaina.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi houkuttaisi vet\u00e4m\u00e4\u00e4n mutkat suoriksi ja soimaamaan heit\u00e4, joiden mielest\u00e4 meid\u00e4n ei pit\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n olla t\u00e4ss\u00e4. Se olisi helppoa, ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta ja armottomuudesta riitt\u00e4isi tarinoita. Sellaisia, joita ei haluaisi uskoa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 todeksi.Sielunhoitajana olen kuunnellut niit\u00e4 tarinoita pyh\u00e4\u00e4n vihaan asti. Ei haluaisi uskoa, ett\u00e4 ihmiselle voi puhua tai h\u00e4nt\u00e4 voi kohdella niin, kuin v\u00e4lill\u00e4 kuulen.<\/p>\n
Meit\u00e4 ei t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuitenkaan kehoteta tutkimaan toisia vaan itse\u00e4mme. (Toisen tutkiminen meilt\u00e4 usein sujuu.) Kuka min\u00e4 ole? Min\u00e4 itse, identiteettini sellaisena kuin sen t\u00e4n\u00e4\u00e4n koen ja ymm\u00e4rr\u00e4n. Millainen Jumalan lapsi olen? Siit\u00e4 k\u00e4sin voin kysy\u00e4 kaverilta: Kuka sin\u00e4 olet?<\/p>\n
Jokaisessa meiss\u00e4 on kaikki v\u00e4rit. Enk\u00e4 puhu nyt seksuaalisuudesta tai sukupuolisuudesta, niin kuin ne koemme, vaan ihmisyydest\u00e4 yleisesti. Jumalan luomina ihmisin\u00e4 joukossamme ei ole yht\u00e4\u00e4n valuvikaista tai mustavalkoista sielua. Voimme toki uskoa niin itsest\u00e4mme tai toisistamme, mutta se ei kerro kaikkea siit\u00e4, mit\u00e4 me kokonaisina, aitoina ja syvimmin olemme. Kaikissa meiss\u00e4 on ihmisyyden kaikki v\u00e4rit. Miten kokonaisina ja aitoina uskallamme olla t\u00e4n\u00e4\u00e4n elossa ja n\u00e4kyviss\u00e4, ei sek\u00e4\u00e4n kerro meist\u00e4 kaikkea. Se voi kertoa jotakin rohkeudesta tai peloista, se voi kertoa l\u00e4heisten tuesta tai yksin\u00e4isyydest\u00e4, se voi kertoa taakoittavasta tai vapauttavasta yhteis\u00f6st\u00e4, jossa el\u00e4mme.<\/p>\n
Se miten olen t\u00e4n\u00e4\u00e4n kaikkien v\u00e4rien kanssa olemassa ja n\u00e4kyviss\u00e4 kertoo ennen kaikkea el\u00e4m\u00e4ntarinastani. Olenko saanut olla se kuka olen? Olenko saanut kasvaa juuri t\u00e4llaisena kokonaisena Jumalan luomana ihmisen\u00e4, kuka olen? olemmeko me toinen toistemme kanssa jakaneet sit\u00e4 ihmisyytt\u00e4, joka tekee kaiken t\u00e4m\u00e4n mahdolliseksi? Tukeneet siin\u00e4 hengess\u00e4, ett\u00e4 Jumalan luomina meiss\u00e4 jokaisessa on ihmisyyden kaikki v\u00e4rit, kaikki kyvykkyys, mahdollisuudet ja kasvun idut. Rohkaisseet tulemaan omana itsen\u00e4 olevaksi ja n\u00e4kyv\u00e4ksi Jumalan lapseksi, Kristuksen ja toistemme veljiksi ja sisariksi.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4n yksi raamatunkohdista on lapsuuteni suosikkikertomus Daavidista ja Goljatista. Paimenpojan rimpulan ja suuren taistelijan kohtaamisesta. V\u00e4hemmist\u00f6jen juhlaviikolla houkutus olisi tehd\u00e4 tulkintoja v\u00e4hemmist\u00f6n taistelusta ylivoimaista vastustajaa vastaan, viel\u00e4p\u00e4 lopun kunniakkaasta voitosta, mutta koetetaan pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 nyt \u00e4lyllisest\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4 ja katsoa toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Luen t\u00e4st\u00e4 taistelukohtauksesta yhden katkelman.<\/p>\n
*<\/p>\n
Saul puki Daavidin ylle oman sotapaitansa, pani pronssikyp\u00e4r\u00e4n h\u00e4nen p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 ja puki h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen haarniskan. Daavid sitoi viel\u00e4 miekan vy\u00f6lleen. Mutta n\u00e4iss\u00e4 varusteissa h\u00e4n ei pystynyt k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4n ei ollut koskaan ennen k\u00e4ytt\u00e4nyt sellaisia. Daavid sanoi Saulille: \u201dMin\u00e4 en voi n\u00e4iss\u00e4 edes k\u00e4vell\u00e4. En ole koskaan k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4llaisia.\u201d Ja Daavid riisui ne ylt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Daavid otti sauvansa, valitsi joenuomasta viisi sile\u00e4\u00e4 kive\u00e4 ja pani ne paimenlaukkuunsa, jossa h\u00e4n piti tavaroitaan. Sitten h\u00e4n l\u00e4hti linko k\u00e4dess\u00e4 astumaan kohti filistealaista. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestyi Daavidia edell\u00e4\u00e4n kilvenkantaja. Filistealainen katseli Daavidia ja n\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4n oli sorea, parraton nuorukainen, mit\u00e4t\u00f6n vastustajaksi. H\u00e4n huusi Daavidille: \u201dKoirako min\u00e4 olen, kun tulet minua vastaan keppi k\u00e4dess\u00e4?\u201d Ja filistealainen kirosi Daavidia kaikkien jumaliensa nimeen ja sanoi: \u201dTule t\u00e4nne, niin min\u00e4 sy\u00f6t\u00e4n sinun lihasi taivaan linnuille ja villipedoille!\u201d Mutta Daavid vastasi: \u201dSin\u00e4 tulet minua vastaan mukanasi miekka, tappara ja keih\u00e4s, mutta min\u00e4 tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimess\u00e4. H\u00e4n on sen sotajoukon Jumala, jota sin\u00e4 olet pilkannut.\u201d<\/p>\n
*<\/p>\n
Daavid valmistautuu taisteluun ylivoimaa vastaan. H\u00e4nelle puetaan parhain sota-asu, mutta se on h\u00e4nelle vieras, ep\u00e4sopiva ja aivan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n k\u00f6mpel\u00f6 ja painava. H\u00e4n ei pysty ottamaan siin\u00e4 ainuttakaan askelta. Siin\u00e4 ei voi liikkua. Niinp\u00e4 h\u00e4n riisuu sen. H\u00e4n taistelee omissa vaatteissaan. Oma asu tekee h\u00e4net suojattomaksi ja haavoittuvaksi, h\u00e4n joutuu pilkan ja naurun kohteeksi, mutta h\u00e4n pystyy liikkumaan. H\u00e4n k\u00e4velee, kumartuu, liikkuu ja taistelee omissa vaatteissaan.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi kulkea vain omissa vaatteissa. Haasteita ja taisteluita p\u00e4in, el\u00e4m\u00e4\u00e4n ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, voi k\u00e4yd\u00e4 vain omissa vaatteissa. Me voimme tarjota toisillemme vieraita vaatteita, rooleja, teht\u00e4vi\u00e4 ja identiteettej\u00e4. Ne voivat olla ihan hyvi\u00e4kin, mutta ne eiv\u00e4t ole omia. Ja jos ne eiv\u00e4t ole omia, niiss\u00e4 ei voi kulkea, ei ottaa askeltakaan. El\u00e4m\u00e4\u00e4 ei voi el\u00e4\u00e4 lainavaatteissa eik\u00e4 toisen varusteissa, voi el\u00e4\u00e4 ja kulkea vain omissa vaatteissaan, omana itsen\u00e4\u00e4n. Jumalan luomana omana itsen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tulemme siihen, mik\u00e4 meit\u00e4 kirkossa erottaa ja sulkee Sateenkaarimessulta t\u00e4m\u00e4n kaupungin kirkkojen ovet: Mit\u00e4 ajattelemme siit\u00e4 ja miten ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 olemme Jumalan luomia kokonaisia ihmisi\u00e4? Ja onko sill\u00e4 lopulta merkityst\u00e4, mit\u00e4 me ihmiset siit\u00e4 ajattelemme, jos se on Jumalan luomisty\u00f6t\u00e4?<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 me nyt olemme. Mutta unelmamme on se, ett\u00e4 Lahden seudun kirkkojen ovet avautuvat ja me voimme viett\u00e4\u00e4 Sateenkaarimessua kirkossa, johon jokainen voi kokea olevansa l\u00e4mpim\u00e4sti tervetullut omana kokonaisena itsen\u00e4\u00e4n, \u201domissa vaatteissaan\u201d. Pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja turvassa, avoimesti Jumalan luomana, syntisen\u00e4 ja armahdettuna, kokonaisena ihmisen\u00e4.<\/p>\n
Pid\u00e4mme sit\u00e4 toivoa yll\u00e4 ja muistutamme toisiamme Pia Perki\u00f6n hienolla laululla \u201dLuojan kaunein ajatus\u201d.<\/p>\n
Sirkku Laitinen<\/strong><\/p>\n Hollolan seurakunnan kappalainen<\/em><\/p>\n Lahden seurakuntien vs. sairaalapastori<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Saarna Sateenkaarimessussa 16.8.2018 sunnuntai helluntaista (Itsens\u00e4 tutkiminen) Matt. 23: 1-12 Jeesus puhui v\u00e4kijoukolle ja opetuslapsilleen: \u201dMooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehk\u00e4\u00e4 siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heid\u00e4n opetustaan. \u00c4lk\u00e4\u00e4 kuitenkaan ottako oppia heid\u00e4n teoistaan, sill\u00e4 he puhuvat yht\u00e4 ja tekev\u00e4t toista. He k\u00f6ytt\u00e4v\u00e4t kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja s\u00e4lytt\u00e4v\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pagelayer_contact_templates":[],"_pagelayer_content":"","footnotes":""},"categories":[22,9],"tags":[],"class_list":["post-241","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat-ja-hartaudet","category-tasavertaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=241"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1491,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241\/revisions\/1491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}