Kirkon tutkimuslaitoksen tekemiss\u00e4 sek\u00e4 lukuisissa muissa selvityksiss\u00e4 osoittautuu, ett\u00e4 luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat vastaajat ilmaisevat k\u00e4sitteen ”Jumala” hyvin eri tavoin. K\u00e4\u00e4nt\u00e4en voi sanoa, ett\u00e4 kysymykseen ”uskotko Jumalaan”, tavallisimman vastauksen tulisi olla ”tied\u00e4tk\u00f6 mit\u00e4 kysyt”. Selkein tulos kyselyiss\u00e4 on, ett\u00e4 hyvin pieni v\u00e4hemmist\u00f6 uskoo uskontunnustuksen mukaisesti. Kirkkoon kuulumisen syyt kuvautuvat kyselyiss\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n monitahoisina kuten my\u00f6s n\u00e4kemykset kirkon teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rakkauden kaksoisk\u00e4sky<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ohjaus l\u00e4himm\u00e4isen rakastamiseen l\u00f6ytyy kolmannesta Mooseksen kirjassa. Monena eri versiona kerrotaan, ett\u00e4 puolisen vuosisataa ennen ajanlaskun alkua rabbi Hillelilt\u00e4 kysyttiin voiko h\u00e4n opettaa koko Toran yhdell\u00e4 jalalla seisten. Hillel vastasi pystyv\u00e4ns\u00e4: \u201d\u00c4l\u00e4 tee l\u00e4himm\u00e4isellesi sit\u00e4, mit\u00e4 et halua itsellesi teht\u00e4v\u00e4n. Mene ja opiskele!” Pid\u00e4n ytimen\u00e4 tuota kehotusta ”mene ja opiskele”.<\/p>\n\n\n\n Kaksoisk\u00e4sky on sek\u00e4 Matteuksen ett\u00e4 Markuksen evankeliumeista. Tiivist\u00e4en: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si. Ei ole k\u00e4sky\u00e4 n\u00e4iden yli ja n\u00e4iden varassa ovat laki ja profeetat.<\/p>\n\n\n\n Paavalin galatalaiskirjeen mukaan kaikki laki on t\u00e4ytetty ilmaisulla ”Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niinkuin itse\u00e4si”.<\/p>\n\n\n\n Kaksoisk\u00e4sky siis kirjataan Jeesuksen sanomaksi ja k\u00e4skyist\u00e4 ylimm\u00e4ksi. Sen suuruutta korostaa sen universaalisuus. L\u00e4hes kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa tunnetaan pyh\u00e4n k\u00e4site. Ihmisen henkisess\u00e4 rakenteessa on kyky kokea pyhyys ja rakkaus vahvoina tunteina. \u00c4\u00e4risekulaarikin ajattelija t\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 vaikkei ehk\u00e4 kiinnit\u00e4 nimenomaista huomiota pyhyyden kokemuksiinsa ”pyh\u00e4n” nimell\u00e4. H\u00e4n saattaa kyll\u00e4 toisaalta kritisoida ihmist\u00e4, jolle ”mik\u00e4\u00e4n ei ole pyh\u00e4\u00e4”. <\/p>\n\n\n\n Somen, klikkausjournalismin, hybridivaikuttamisen, ideologisten kilpailujen ja v\u00e4kivaltaisten hallitsemispyrkimysten aikana pyhyyden kokemisen ja todellisuustajun vaalimisen merkitys korostuu. Itse en juuri k\u00e4yt\u00e4 sanaa ”Jumala”, mutta sijoitan tuohon k\u00e4sitteeseen jotain, joka on pyh\u00e4\u00e4 ja totta ja jonka t\u00e4rke\u00e4 merkitys on minulle ep\u00e4ilysten tuolla puolella oleva itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4himm\u00e4isen rakastamista ”kilvoituksena” Hillelin ”mene ja opiskele” kuvaa koskettavasti. Historian kukkiva kaaos<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kertomus Jeesuksesta ja kristillisen kirkon historia alkukirkosta nykyaikaan on kirjava tarina. 1900-luvulta l\u00e4htien l\u00e4hteiden tieteellisen tutkimuksen kehittyminen ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten yleisempi hyv\u00e4ksyminen on muuttanut perusteellisesti laajojen piirien suhtautumista ”ikuisena” pidettyyn tarinaan. Surullista kyll\u00e4 moni on j\u00e4rjen nimiss\u00e4 heitt\u00e4nyt menem\u00e4\u00e4n sellaistakin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja merkityst\u00e4, joka on aidosti ja vakaasti totta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n Alkuseurakuntien kertomuksessa Joshua-hahmo oli pikaisen maailmanlopun ennustaja. H\u00e4net oli teloitettu kyseenalaisin perustein h\u00e4pe\u00e4llisesti p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlan aikoihin. Joshuan paluuta odotettiin aikalaisten elinaikana maailmanlopun toteutuessa ja jonka j\u00e4lkeen hyv\u00e4t ihmiset p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t taivaaseen. N\u00e4in ei k\u00e4ynyt.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 280 aikoihin Paavalin korintolaiskirjeeseen mit\u00e4 ilmeisimmin ujutettiiin naisten vaientamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 lisuke, joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin kipin\u00f6i taitettaessa peista sukupuolten tasa-arvosta. Eip\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n kulumallakaan.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 325 Konstantinus suuri kutsui koolle Nikeaan kirkolliskokouksen. Motiivina h\u00e4nell\u00e4 oli saada piispa Areioksen kannattajat ja vastustajat kootuksi yksimieliseksi poliittiseksi tuekseen. Kiista koski sit\u00e4 oliko Jeesus olemassa vasta siki\u00e4misens\u00e4 j\u00e4lkeen vai jo aikojen alussa. Emme viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tied\u00e4 miten t\u00e4st\u00e4 asiasta voitaisiin saada p\u00e4tev\u00e4 selvyys, mutta kokouksen j\u00e4lkeen oli ensi kertaa olemassa peruste syytt\u00e4\u00e4 harhaoppisuudesta, murhata v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoinen tai ajaa h\u00e4net maasta. Harhaoppisuuden ideasta emme ole toipuneet viel\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Transsubstantiaatio-oppi eli kysymys miss\u00e4 vaiheessa ehtoolisen nauttimista ehtoollisviini muuttuu Jeesuksen vereksi askarrutti jo keskiajan kirkkoisi\u00e4. Uskonpuhdistusten yhteydess\u00e4 siit\u00e4 taitettiin voimakkaasti peist\u00e4. Kysymys on edelleen ongelma eri kristillisten ryhmien yhteist\u00e4 ehtoollista j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4. Ekumeniassa siis v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n useimille seurakuntalaisille n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4tt\u00e4. Kuten Saarnaaja totesi vuosituhansia sitten, ett\u00e4 ”miss\u00e4 paljon on tietoa ja viisautta, siell\u00e4 paljon on h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja huolta”.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6nn\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n itsest\u00e4ni sanoihin sitoutuneen lapsen tai muun romantikon, kun kaipaan Saarnaajan tekstiss\u00e4 vanhastavaa muotoa ”\u2026 ennenkuin pahat p\u00e4iv\u00e4t tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova ”N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t minua miellyt\u00e4”” tai jouluevankeliumin alkuun sanoja ”Ja tapahtui niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, ett\u00e4 \u2026”. En siis soimaa niit\u00e4, joille tutut lauseet ja ideat ovat rakkaita.<\/p>\n\n\n\n Vaikka takavuosisatoina sitoutuminen tunnustuksellisuuteen on varmaankin ollut koossa pit\u00e4v\u00e4\u00e4, koen, ett\u00e4 se nykyisin erottaa enemm\u00e4n kuin yhdist\u00e4\u00e4. Tied\u00e4n, ett\u00e4 moni kokee toisin.<\/p>\n\n\n\n Kokoamassa Iitin seurakunnan strategiaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Syyskuusssa 2023 aloitettiin Iitin seurakunnan strategian p\u00e4ivitys. Vakituinen kirkkoherramme Mikko Pelkonen l\u00e4hti vuorotteluvapaalle ja Pekka S\u00e4rki\u00f6 tuli sijaiseksi. Iti ajatus, ett\u00e4 saamme enemm\u00e4n haaviin, kun aloitetaan vierailijan johdolla ja vied\u00e4\u00e4n ty\u00f6 loppuun vakituisen palattua.<\/p>\n\n\n\n Heti alkuun valkeni, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4llim\u00e4isen\u00e4 toiveena oli saada selke\u00e4, lyhyt ja mielell\u00e4\u00e4n yleiskielinen strategia. Ilman vastalauseita toivottiin ilmaisuja mm avoimuudesta, matalasta kynnyksest\u00e4, my\u00f6t\u00e4el\u00e4misest\u00e4 ja tuttuudesta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6t\u00e4 konkretisoimaan valittiin ty\u00f6ryhm\u00e4, joka heitti kysymyksi\u00e4 toimialojen vastuuryhmille. Vastaukset esiteltiin kirkkovaltuutettujen ja seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteisess\u00e4 iltaseminaarissa ja kierros aloitettiin alusta uudelleen. Lopputulosta hiottiin viel\u00e4 kaikille seurakuntalaisille avoimessa seminaarissa ennen kuin tulos vietiin kirkoneuvostoon. Neuvoston yksimielinen esitys on menossa viel\u00e4 kirkkovaltuuston hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi. Pienehk\u00f6ss\u00e4 seurakunnassa keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kasvoista kasvoihin eik\u00e4 kasvottomien ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Asian kuljettaminen moneen kertaan vaihtuvissa ryhmiss\u00e4 johti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 kukin ilmaisullaan tarkoittaa. Ty\u00f6ryhm\u00e4n viimeisest\u00e4 kokouksesta poistuimme tyytyv\u00e4isin\u00e4: Kullekin t\u00e4rke\u00e4 asia oli saatu mukaan hyv\u00e4ss\u00e4 sovussa. Seurakuntalaisille avoin tilaisuus lis\u00e4si sittemmin tekstiin yksimielisesti yhden sanan. Synteesi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4 ja rakkaus kohtaavat, kun l\u00f6yd\u00e4mme toisemme samasta todellisuudesta viestinn\u00e4n erilaisuudesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n Markku Saarelma Esit\u00e4n alla joitain maailmalta 76 vuoden mittaan helmoihin tarttuneita mietteit\u00e4, asenteita ja kokemuksia. Toivon lukijan luottavan, ett\u00e4 antaessani itselleni luvan ilmaisun sujektiivisuuteen, tied\u00e4n, ett\u00e4 samaa todellisuutta voi kuvata my\u00f6s kovin toisinkin sanoin. Erilaisissa ilmaisuissa Kirkon tutkimuslaitoksen tekemiss\u00e4 sek\u00e4 lukuisissa muissa selvityksiss\u00e4 osoittautuu, ett\u00e4 luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat vastaajat ilmaisevat k\u00e4sitteen ”Jumala” hyvin eri tavoin. K\u00e4\u00e4nt\u00e4en voi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pagelayer_contact_templates":[],"_pagelayer_content":"","footnotes":""},"categories":[32,27,11,25],"tags":[],"class_list":["post-3124","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit_2024","category-kirjoituksia","category-tk-hame","category-tk-hame-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3124"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3133,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3124\/revisions\/3133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
N\u00e4in p\u00e4\u00e4dyn uskon, seurakunnan ja kirkon tarkoituksen kuvauksessa ensisijaisesti kaksoisk\u00e4skyn tukemiseen. Valmius meill\u00e4 on henkisess\u00e4 rakenteessamme syntym\u00e4lahjana ja sen pohjalta armo annetaan ja saadaan.<\/p>\n\n\n\n
Seminaareissa yleisesittelyn j\u00e4lkeen jakauduttiin pienryhmiin, joissa kirjoitettiin henkil\u00f6htaisia ja ryhm\u00e4kohtaisia kantoja paperille. N\u00e4m\u00e4 paperit jaetiin edelleen toisin ker\u00e4ttyjen ryhmien tarkasteltavaksi. N\u00e4in jokaisella osallistujalla oli tilaa sanoa sanottavansa vaikkei ehk\u00e4 \u00e4\u00e4neen olisi rohjennut itse\u00e4\u00e4n ilmaista. Jokainen my\u00f6s ryhm\u00e4ty\u00f6n toisella kierroksella osallistui tekem\u00e4\u00e4n yhteenvetoa aitojen l\u00e4himm\u00e4isten n\u00e4kemyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Itselleni t\u00e4rkeit\u00e4 toteutuneita stategian kohtia olivat, ett\u00e4 vaalimme pyhyytt\u00e4 arjessa ja juhlassa ja kuuntelemme herk\u00e4ll\u00e4 korvalla, mit\u00e4 l\u00e4himm\u00e4inen pit\u00e4\u00e4 totena. <\/p>\n\n\n\n
Iitti<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/saarelma_markku_150x150.jpg\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"