{"id":3306,"date":"2025-10-26T22:06:58","date_gmt":"2025-10-26T22:06:58","guid":{"rendered":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/?p=3306"},"modified":"2025-10-26T22:06:58","modified_gmt":"2025-10-26T22:06:58","slug":"kahden-kirjan-kylvoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/2025\/10\/26\/kahden-kirjan-kylvoa\/","title":{"rendered":"Kahden kirjan kylv\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen her\u00e4tteena on kaksi kirjaa: Englantilaisen piispa John T. A. Robinsonin ”Rehellinen Jumalan edess\u00e4” vuodelta 1962 ja emerituspiispa Wille Riekkisen ”Sana vai henki” vuodelta 2023. Molemmat kirjat ovat l\u00f6yt\u00e4neet laajan maallikkolukijakunnan, jonka silmin min\u00e4kin tarkastelen aihetta. T\u00e4ss\u00e4 ja alaviitteiss\u00e4 (1) esitetyt ajatukset eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n yrit\u00e4 tulkita kirjoja vaan kuvata millaiseen maisemaan ne omissa mietteiss\u00e4ni heijastuvat.<\/p>\n\n\n\n

Robinsonin kirja pohjaa paljolti saksalaisten teologien Dietrich Bonhoeffer, Rudolf Bultmann ja Paul Tillich ajatuksien yhteen sovittamiseen. Kirjasta tuli kiistelty bestseller. Teologian ammattilaiset kritisoivat kirjan teologista heikkoutta. Ajatus, ettei Jumala ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai tuolla asustava olento vaan olemassaolomme perimm\u00e4inen perusta aiheutti kiihke\u00e4n polemiikin, jossa traditionalistit vastustivat, liberaalit kannattivat. Itselleni kuohunnasta j\u00e4i kytem\u00e4\u00e4n idea, ett\u00e4 luopumalla sukupolven ajaksi kaikista rakkaista uskonnollisista k\u00e4sitteist\u00e4 voisimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uskon ydintotuudet el\u00e4m\u00e4st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n vastaan sanomattomasti. T\u00e4m\u00e4n idean hiilloksen Riekkisen kirja puhaltaa uudelleen hehkuun.<\/p>\n\n\n\n

Riekkinen avaa rikkaan ja uskottavan kuvan kristinuskon l\u00e4hteist\u00e4 ja kehityksest\u00e4. Ajatus etenee historiallisessa taustassaan eik\u00e4 kompuroi aikakausien tekstien moninaisuudessa. Jeesus tuo k\u00e4skyjen ja kieltojen tilalle ihmisen kyvyn ottaa el\u00e4m\u00e4 ja l\u00e4himm\u00e4inen laajalla kosketuspinnalla vastaan. Riekkisen sittemmin sanomasti: ”Jeesus, joka eli t\u00e4ysill\u00e4, rakasti tuhlailevasti ja jolla oli rohkeutta olla oma itsens\u00e4 kaikissa olosuhteissa. Usko h\u00e4neen merkitsee voiman saamista, levollisuutta ja rauhaa sek\u00e4 Jeesuksen esimerkin seuraamista”. Kiitos t\u00e4st\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Molemmat kirjoittajat kaipaavat uskon k\u00e4sitteiden tuoreuttamista. Robinson her\u00e4tti aikanaan laajan ja maallistumiseen jo taipuvan lukijakunnan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 norsunluutornin teologisten hiusten halkomisten seassa on my\u00f6s el\u00e4v\u00e4\u00e4 etsimist\u00e4. Riekkinen sitoo lukijansa uskottavaan ja tietorikkaaseen historian kerrontaan, joka avaa kunkin ajan henkisen ilmapiirin ja aikoo kirjoittaa uskontunnustuksen meid\u00e4n ajallemme uusiksi. (2)<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan kirkkois\u00e4t ty\u00f6stiv\u00e4t uskonkysymysten lis\u00e4ksi my\u00f6s filosofisia ja luonnontieteellisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. My\u00f6hemmin 1200- ja 1300- luvulla tieteen tekeminen painottui munkkiveljeskuntiin. Heliosentrisen j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleen l\u00f6yt\u00e4j\u00e4 Kopernikus oli pappi.<\/p>\n\n\n\n

Maallisen tieteen vallankumous k\u00e4ynnistyi 1600-luvulla. Newton julkaisi vuosisadan merkitt\u00e4vimm\u00e4n tieteellisen teoksen, Principian, 1687 ja viel\u00e4 silloin h\u00e4n ajatteli Jumalan olemuksen kuuluvan tieteellisen tutkimuksen piiriin. Sata vuotta my\u00f6hemmin Goethe totesi: \u201dKenell\u00e4 on tiede, h\u00e4n ei tarvitse uskontoa.\u201d  Valistus julisti kirkon tieteen ikiaikaiseksi vastustajaksi (3) ja 1800-luvulla ”j\u00e4rki” rinnastui nousevissa filosofioissa ateismiin ja sosialismiin. Paha kyll\u00e4 evoluutioteorian tuoma valtava paradigman muutoskin leimautui n\u00e4in ateismiksi.<\/p>\n\n\n\n

Kielikuvilla on luonnollinen el\u00e4m\u00e4nkaarensa. Uusi oivallus tuottaa uuden ilmaisun, joka vakiintuu ja helpottaa viestint\u00e4\u00e4. Ajan mittaan kielikuva vanhenee ja kivettyy helposti toimimattomaksi puheen kertos\u00e4keeksi. Se voi tyhj\u00e4n\u00e4kin s\u00e4ily\u00e4 vallan k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4 tai kasvaa kultaiseksi vasikaksi, jota perinteen voimalla palvotaan. (4) 1900-luvulla keskustelu uskon ja j\u00e4rjen suhteesta sai uusia s\u00e4vyj\u00e4 ja painopiste on ollut siirtym\u00e4ss\u00e4 dogmaattisesta julistuksesta ongelmia ratkovaan sek\u00e4 el\u00e4myksellisesti koettuun sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. T\u00e4h\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n sain nuoruudessani enemm\u00e4n virikkeit\u00e4 kaunokirjallisuudesta kuin kirkon kautta. Riekkisen v\u00e4kev\u00e4t puheenvuorot lankeavat nyt hedelm\u00e4lliseen maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kysymykseen ”onko Jumala olemassa” voi n\u00e4hd\u00e4kseni vastata sangen helposti, ett\u00e4 on. Jumala on kulttuureiden k\u00e4sitteist\u00f6\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin niin syv\u00e4sti sy\u00f6pynyt, ett\u00e4 olemassaolo on j\u00e4rkevint\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4.  Kun lehtimies kirjoitti Sarajevosta 1995, ett\u00e4 siell\u00e4 voi aistia Jumalan puuttumisen, h\u00e4n todisti vahvasti Jumalan olemassaolon puolesta! Kysymykseen Jumalan olemassaolosta kultuurista riippumattomana ei minulla ole vastausta enk\u00e4 sellaista etsik\u00e4\u00e4n. En toisaalta n\u00e4e tarpeelliseksi kaataa l\u00e4himm\u00e4iselle t\u00e4rkeit\u00e4 kuvia.<\/p>\n\n\n\n

Nuorena opin h\u00e4pe\u00e4kseni pit\u00e4m\u00e4\u00e4n panteistista Jumalan ja universumin hahmottamista hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kivikautisena ajatteluna. T\u00e4n\u00e4\u00e4n en oikein erota panteismia, pan-enteismia ja panen-teismia toisistaan (5) ja ilokseni huomaan, ett\u00e4 Riekkinen puolustaa pan-enteismin salonkikelpoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Olemme oppineet kuvaamaan arkisia asioita tieteess\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkasti. \u00c4\u00e4rett\u00f6myyksien osalta olemme kuitenkin sit\u00e4 enemm\u00e4n ymm\u00e4ll\u00e4mme mit\u00e4 pidemm\u00e4lle kohti \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4 n\u00e4emme. Raja ei ehk\u00e4 koskaan tule vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Filosofit ovat kauan pohtineet onko ihmisell\u00e4 ”vapaata tahtoa” eli kyky\u00e4 tehd\u00e4 aitoja valintoja. Jotkut neurofysiologit kiist\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kyvyn sill\u00e4, ett\u00e4 he n\u00e4kev\u00e4t aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ennen kuin ihminen tulee siit\u00e4 itse tietoiseksi. En pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 oikeana (6) ja jatkan kuvitelmalla, ett\u00e4 minulla on valinnan vapautta ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 vastuuta.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4ksyn, ettei ihmisell\u00e4 ole perimm\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. Pid\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 todellisuus on silti olemassa ja se todellisuus tuottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tietoisuutta – todenn\u00e4k\u00f6isesti tuotti jo kivikautisen edelt\u00e4j\u00e4mme h\u00e4mm\u00e4stykseksi ja uskomusten l\u00e4hteeksi. \u00c4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kaikkeudessa evoluutio on tuottanut ihmisen, jonka rakenteissa on kyky pyhyyden ja rakkauden kokemiseen. T\u00e4m\u00e4 ilmenee kaikissa kulttuureissa. Kristillisen etiikan keski\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n kyvyn vaaliminen.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosikymmenin\u00e4 olen ollut ymm\u00e4ll\u00e4ni Jeesus-kultin noususta kristillisen viestinn\u00e4n eturiviin. Riekkisen edell\u00e4 siteerattu lause istuu kyll\u00e4 Jeesukseen kauniisti. Pelastuksen ja lunastuksen teologia ei ole minulle koskaan oikein auennut ja tunnen helpotusta, kun sen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitsekaan aueta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen on konkretiaa, johon ei varsinaisesti tarvita uskoa. Kertomus laupiaasta samarialaisesta avaa arkip\u00e4iv\u00e4n realismia. Me emme pysty kantamaan maailman kaikkia kuormia ja normihan on ”rakastaa niin kuin itse\u00e4”. Itsest\u00e4kin on pidett\u00e4v\u00e4 huolta, jottei tuo vertailutaso laske.<\/p>\n\n\n\n

Robinson ja Riekkinen hakevat kristillisen uskolle ajantasaista ilmaisua ja et\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 luutuneista ajatusrakenteista.<\/p>\n\n\n\n

Koen rohkaisevaksi, ett\u00e4 murhaelokuvien, ilmastomuutoksen (6), s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen maailmanj\u00e4rjestyksen murtumisen ja teko\u00e4lyfantasioiden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maailmassa etsit\u00e4\u00e4n todellisuuden s\u00e4ikeit\u00e4 avoimesti.<\/p>\n\n\n\n

Emme varmaan p\u00e4\u00e4se eroon uhkakuvia kaupittelevasta viestinn\u00e4st\u00e4, mutta jos usko on heikko, vaikkapa Hans Roslingin nyt jo seitsem\u00e4n vuotta vanha kirja ”Faktojen maailma” kannattaa lukea. Maailma kulkee parempaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Esit\u00e4n lopuksi miksi mielest\u00e4ni mik\u00e4\u00e4n kertomus ei voi olla pysyv\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kaikkeus onkin \u00e4\u00e4ret\u00f6n, se on jokaisen tapahtuman j\u00e4lkeen viel\u00e4 rikkaampi. Yksik\u00e4\u00e4n saarna ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4, koska sen j\u00e4lkeen maailma on toinen.<\/p>\n\n\n\n

Kun todellisuus kasvaa jatkuvasti, ajatuksia ei voi pit\u00e4\u00e4 betoniin valettuina. Niit\u00e4 on vaihdettava ja parhaiten siten, ett\u00e4 vaihdantaan mukaan tulevat kaikki.<\/p>\n\n\n\n

Markku Saarelma
Iitti<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

(1) Kirjoitan alaviitteit\u00e4 selvennyksiksi p\u00e4\u00e4tekstiin. T\u00e4m\u00e4 ei ole samaa kuin tieteellisten artikkelien viitteet, enk\u00e4 n\u00e4in pyri todistamaan mit\u00e4\u00e4n. Tavoitteeni on pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tekstin punainen lanka koossa.<\/p>\n\n\n\n

(2) Riekkinen toteutti t\u00e4m\u00e4n kirjassa ”Valo ja pimeys”. Ei ehtinyt t\u00e4h\u00e4n blogiin.<\/p>\n\n\n\n

(3) Malliesimerkkin\u00e4 tieteen ja uskon t\u00f6rm\u00e4yksist\u00e4 tavataan esitt\u00e4\u00e4 Galileo Galilein saama kohtelu. Tarinassa ohitetaan se, ett\u00e4 aurinkokeskeisen j\u00e4rjestelm\u00e4n esitti ensimm\u00e4isen\u00e4 Aristarkhos Samoslainen n 250 eKr.  Ptolemaios hylk\u00e4si antiikin t\u00e4htitieteen kokoomateoksessaan Almagest ajatuksen maan kiert\u00e4misest\u00e4 auringon ymp\u00e4ri, koska t\u00e4hdet eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet vuoden mittaan siirtyv\u00e4n toisiinsa n\u00e4hden. Kardinaali Barberini kannusti Galileita selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 heliosentrisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmaa. Galilei ei ratkaisua l\u00f6yt\u00e4nyt ja Barberinin noustua paaviksi herrat ajautuivat monis\u00e4ikeiseen kiistaan, jossa ”Raamatun totuus” oli vain yksi mauste.<\/p>\n\n\n\n

(4) Kultaisen vasikan ongelmaa voi meill\u00e4 aavistaa my\u00f6s kirkon valtarakenteessa<\/p>\n\n\n\n

(5) Wikipedian mukaan pan-enteismissa kaikkeus on \u00e4\u00e4rellinen, mutta Jumala on \u00e4\u00e4ret\u00f6n ja l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s todellisuudessa, panen-teismissa kaikkeus on substantiaalisesti osa Jumalaa, mutta Jumala itsess\u00e4\u00e4n on suurempi kuin \u00e4\u00e4rellinen maailma, panteismissa Jumalan ajatellaan olevan persoonaton ja \u00e4\u00e4ret\u00f6n, eik\u00e4 jumalan lis\u00e4ksi voi olla muuta todellisuutta. Teologeille ehk\u00e4 ero Jumalan ja kaikkeuden \u00e4\u00e4rellisyyksiss\u00e4 on merkitsev\u00e4. Minulle jaottelu n\u00e4ytt\u00e4ytyy niin aivoilla kuin syd\u00e4mell\u00e4kin melko ratkaisemattomana samaan tapaan kuin ristiriita k\u00e4sityksiss\u00e4 areiolaisuudesta eli oliko Jeesus olemassa jo ennen siki\u00e4mist\u00e4\u00e4n vai ei.<\/p>\n\n\n\n

(6) T\u00e4t\u00e4 voi verrata kuvitelmaan, ett\u00e4 kirjailija kameroiden k\u00e4ydess\u00e4 painaa suurieleisesti kirjansa viime liuskan loppuun pisteen ja ottaa paperin pois koneesta. Silti kirjailijalla on ollut tilaisuus valita, mit\u00e4 kirjaansa kirjoittaa. Kirjoittajan vapaus toki p\u00e4\u00e4ttyy siihen, kun on ottanut paperin pois koneesta. Se ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 mit\u00e4 aiemmin on tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

(7) Ilmastomuutos on valaiseva esimerkki puheenaiheesta, jossa liputetaan uhkakuvia eik\u00e4 ratkaisuja. Uhka on olemassa, mutta sen torjuntaan tarpeelliset menetelm\u00e4t ovat tunnetut. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei vain saada aikaan koska kustannusten ja hy\u00f6tyjen jaosta ei olla yksimielisi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen her\u00e4tteena on kaksi kirjaa: Englantilaisen piispa John T. A. Robinsonin ”Rehellinen Jumalan edess\u00e4” vuodelta 1962 ja emerituspiispa Wille Riekkisen ”Sana vai henki” vuodelta 2023. Molemmat kirjat ovat l\u00f6yt\u00e4neet laajan maallikkolukijakunnan, jonka silmin min\u00e4kin tarkastelen aihetta. T\u00e4ss\u00e4 ja alaviitteiss\u00e4 (1) esitetyt ajatukset eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n yrit\u00e4 tulkita kirjoja vaan kuvata millaiseen maisemaan ne omissa mietteiss\u00e4ni […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pagelayer_contact_templates":[],"_pagelayer_content":"","footnotes":""},"categories":[33,27,11,25],"tags":[],"class_list":["post-3306","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit2025","category-kirjoituksia","category-tk-hame","category-tk-hame-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3306","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3306"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3306\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3309,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3306\/revisions\/3309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3306"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3306"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/paijathame.tulkaakaikki.net\/dir\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3306"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}