Antero Helanterä
Kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto, kirkkoneuvosto…, kuulostaa sekavalta. Kirkkomme organisaatio on todella vähän sekava. Meillä on itsenäisiä seurakuntia sekä seurakuntayhtymiä.
Itsenäisissä seurakunnissa on yksinkertaista. Vaaleilla valitaan kirkkovaltuusto, joka sitten nimittää toimeenpanevaksi elimeksi kirkkoneuvoston. Samalla tavalla kuin kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuusto, joka nimittää kunnanhallituksen.
Seurakuntayhtymissä, kuten Lahdessa, seurakunnat ovat luovuttaneet joitakin tehtäviään yhtymän puitteissa yhteisesti hoidettaviksi. Näitä ovat esimerkiksi taloushallinto, kiinteistöt, hautaustoimi, väestökirjanpito ja jotkut yhteiset seurakunnalliset työmuodot kuten perheneuvonta.
Yhtymärakenteen vuoksi tarvitaan kahdet vaalit samanaikaisesti. Yhtymän ylimmäksi päättäväksi elimeksi valitaan yhteinen kirkkovaltuusto. Lahdessa valtuustossa on 51 paikkaa. Ne on kiintiöity seurakunnille jäsenmäärien suhteessa. Valtuusto nimittää ensimmäisessä kokouksessaan yhteisen kirkkoneuvoston toimeenpanevaksi ja valmistelevaksi elimeksi. Samoin nimitetään yhtymän johtokunnat ja toimikunnat. Nämä valinnat on ollut tapana valmistella ryhmittymien nimeäjien neuvottelijoiden epävirallisessa tapaamisessa.
Yhteinen kirkkovaltuusto päättää mm. veroäyristä, talousarviosta, tilinpäätöksestä, strategiasta, painopisteistä, kiinteistöistä, investoinneista, ohjesäännöistä ja hautausmaksuista.
Lahden seurakuntayhtymään kuuluvat Keski-Lahden, Launeen, Joutjärven, Salpausselän ja Nastolan seurakunnat. Näissä jokaisessa valitaan seurakuntaneuvosto, jossa on 14-16 jäsentä. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistään seurakuntaneuvosto päättää työntekijöiden valinnasta kirkkoherraa myöten. Neuvosto päättää myös rahan ja henkilöstön käytöstä valtuuston antamien resurssien puitteissa sekä huonetilojen käytöstä.
Vaaleissa annetaan kaksi äänestyslippua. Yhteisen kirkkoneuvoston vaalissa ehdokaslistat ja äänestysliput ovat valkoisia ja seurakuntanneuvoston vaalissa oransseja. Kummassakin vaalissa on eri numerointi, joten väärän väriseen lippuun kirjoitettu numero johtaa lipun hylkäämiseen. Näitä on aikaisemmissa vaaleissa tapahtunut valitettavan paljon.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että seurakuntavaaleissa vaikutetaan myös koko kirkon ylimmän päättävän elimen, kirkolliskokouksen kokoonpanoon. Kirkolliskokouksen ja myös hiippakuntavaltuustojen maallikkojäsenten vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä valtuustossa että neuvostossa, myös varajäsen samasta valitsijayhdistyksestä pääsee äänestämään.
Nyt sitten joukolla äänestämään! Ei jätetä asioita pienen vähemmistön edustajien päätettäviksi. Edessä tulee olemaan rutiinien lisäksi isoja asioita: mihin toimintoihin panostetaan väheneviä resursseja, mistä kiinteistöistä luovutaan, mitä virkoja täytetään ja ketä niihin valitaan, kenen häihin kirkkoa luovutetaan, minkälaisen kirkolliskokouksen saamme.