Aihearkisto: Vaalit

Miten kävi vaaleissa?


Tulkaa kaikki -liikkeen vaalimenestys oli koko maassa hyvä. Kirkolliskokoukseen liike sai koko maassa 6 lisäpaikkaa. Uudistusmielisten pappien ja maallikoiden yhteenlaskettu paikkamäärä on nyt 46 paikkaa 96 paikasta. Se on vielä kaukana ¾ enemmistöstä, jolla tasa-arvoinen avioliitto toteutuisi, mutta on jo lähes yksinkertainen enemmistö 48 paikkaa.
Myös Mikkelin hiippakunnassa menestyimme hyvin. Maallikkoehdokkaiden äänimäärä 224 oli 10 % enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Kirkolliskokoukseen saimme yhden lisäpaikan eli kolme paikkaa, vaikka hiippakunnan paikkamäärä aleni yhdellä 7 paikkaan. Hiippakuntavaltuustoon saimme yhden lisäpaikan eli viisi paikkaa 14 maallikkopaikasta. Avoimen kirkon papit saivat entisen paikkamäärän kirkolliskokoukseen eli kaksi paikkaa neljästä ja hiippakuntavaltuustoon yhden lisäpaikan eli 5 paikkaa 7 pappien paikoista. Avoimen kirkon pappien ja TK-maallikoiden yhteinen paikkamäärä 10 on viittä vaille enemmistö eli 10 paikkaa 21 paikasta.

Olisiko voinut mennä vielä paremmin?

Maallikkoehdokkaita oli molemmilla listoilla täysi määrä. Valituiksi tuli uusia nuoria naisehdokkaita. Miessukupuoli jäi vähän mopen osalle, sillä kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon valituista 8 henkilöistä vain yksi on mies.

Ennen vaaleja piispanvaalin tulosten perusteella tekemäni vaaliennuste oli kolme paikkaa kirkolliskokoukseen ja 7 paikkaa hiippakuntavaltuustoon. Tämä tavoite toteutui kirkolliskokouksen osalta, mutta ei hiippakuntavaltuuston osalta. Äänipotentiaalia arvioitaessa voi todeta, että seurakuntavaalien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 250 kannatti tasa-arvoista avioliittoa. Mari Parkkista äänesti piispanvaalissa noin 260 maallikkoa. Äänipotentiaalia olisi siten ollut vajaat 40 ääntä enemmän. Vaaliennusteessani arvioitu hiippakuntavaltuuston äänimäärä oli selvästi ylimitoitettu eikä ottanut huomioon em. faktista äänikattoa.

Kirkollisvaalien tilanne on toinen kuin seurakuntavaalien. Seurakuntavaaleissa äänestää noin 10 % äänioikeutetuista, kirkollisvaaleissa noin 90 %. Seurakuntavaaleissa on siten käytännössä rajaton mahdollisuus hyvällä vaalikampanjalla saada lisää ääniä. Jos meillä hiippakuntavaltuustoon on 42 ehdokasta, äänestäjistä on käytetty äänipotentiaalista jo lähes viidennes. Näin jos oletamme, että ehdokkaat äänestävät itseään. Kirkollisvaaleissa kaikki äänestäjät ovat kirkon luottamushenkilöinä jo sitoutuneet omissa vaaleissaan johonkin ryhmään. Ei ole kovin todennäköistä, että he helposti äänestävät muun ryhmän ehdokasta. Ehdokkaiden omien äänien vähentämisen jälkeen pitäisi ehdokkaan saada jäljelle jäävistä 218 äänestä keskimäärin 5,2 ääntä. Ehdokkaiden omat äänet huomioon ottaen ääniä tuli 5,35 per ehdokas eli paljon ei ollut varaa lisäykseen.

Ehdokkaiden suuri määrä näyttää johtaneen enemmän äänten uudelleenjakoon kuin äänimäärän kasvuun. Tämä näkyy siinä, että monessa tapauksessa aiemmissa vaaleissa ehdokkaina olleiden äänimäärät putosivat. Ehdokkaiden määrän kasvu toi 19 %:n äänimäärän kasvun hiippakuntavaltuustovaaleissa, kun ehdokasmäärä kasvoi 247 %. Kirkolliskokousehdokkaiden osalta vastaavaa vertailua ei ole mielekästä tehdä, koska sallittu ehdokasmäärä aleni hiippakunnan paikkakiintiön pudottua yhdellä.

Kasvanut ehdokasmäärä on positiivinen asia, koska se sitoo uusia henkilöitä mukaan liikkeen aktiiviin toimintaan. Uusissa ehdokkaissa on vaaleissa hyvin menestyneitä, mikä lupaa tulevaisuuteen hyvää.

Kaikkein tärkein muutos olisi, että kirkollisvaalit muuttuisivat suoriksi kansanvaaleiksi, jolloin seurakuntalaisten tahto pääsisi aivan eri tavalla näkyviin kuin nykyisessä omituisessa vaalijärjestelmässä.

Mistä ääniä jatkossa?

Näissä kirkollisvaaleissa pystyttiin melko hyvin saavuttamaan äänipotentiaali. Jatkossa lisä-ääniä kannattaisi tavoitella demarien, kokoomuksen ja keskustan listoilla seurakuntavaaleissa olleista äänestäjistä, kuten näissä vaaleissa osin tehtiinkin. Tavoitteena voi pitää, että tulevaisuudessa puoluelistat jäisivät kokonaan pois kirkollisista vaaleista, ja puolueissa aktiivit hakeutuisivat kirkkopoliittista näkemystään vastaavan ryhmän ehdokkaiksi.

Toinen uusi potentiaali on löydettävissä niistä seurakunnista, joista ei ole mukana aktiiveja TK -liikkeen toiminnassa. Tämä näkyi jo näissä vaaleissa. Iitin kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja sai uutena 9 ääntä eli melkein puolet kirkkovaltuustosta. Myös Kangasniemen ja Pyhtään seurakunnat olivat ensi kertaa edusteilla. Pienemmissä seurakunnissa liikkeemme ehdokas, joka on merkittävässä luottamustoimessa seurakunnassa, voisi koota Iitin esimerkin tavoin kirkkovaltuuston ääniä. Pienille seurakunnille voi olla tärkeämpää saada äänestää omaa ehdokasta kuin se aatemaailma, mitä hän edustaa.

Äänipotentiaalia jäi käyttämättä myös maallikoiden äänestysprosentin jäädessä 83 %:iin ja pappien 63 %:iin. Jos arvioidaan Tulkaa kaikki -liikkeen osuudeksi äänestämättömistä maallikoista sama kuin osuus kaikilla äänioikeutetuilla keskimäärin, olisi päädytty maallikoilla noin 270 mahdolliseen ääneen eli lähelle piispanvaalin äänimäärää ja noin 50 lisä-ääneen. On tärkeää että omat joukot pidetään kasassa ja aktiivisina.

Summa summarum

Voimme Mikkelin hiippakunnassa olla tyytyväisiä vaalitulokseen. Se oli se, mikä näillä reunaehdoilla oli mahdollista saavuttaa. Saimme kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon uusia nuoria ehdokkaita, joihin panemme toivomme jatkossa, ja monet aiemmin ehdokkaina olleet menestyivät hyvin. Vaalityökin oli kaikilta osin mallikelpoista. TK Suomi toimintaryhmän kokouksissa saatoimme joka käänteessä havaita, että Mikkelin hiippakunnassa oltiin aina muita askeleen edellä. Yhteisellä asialla uurastuksesta ansaitsevat suurkiitoksen ehdokkaiden vaalityön ohella Kauko, Minni, Antero, Arto, Pauli ja Pauliina.

Pentti Rauhala
Lahti

Piispanvaalit ja kuulento

Monet vanhemman polven ihmiset muistavat vielä Apollo 13 dramaattisen kuulennon (1970). Kuuhun asti ei päästy, sillä huoltomoduulin happisäiliö räjähti ja komentomoduuli Odyssey vaurioitui vakavasti. Miehistön maahanpaluu ja henki olivat vaarassa. Tapauksesta on tehty elokuva (1995), jonka totuudenmukaisuutta on kiitelty. Kuuluisaksi tuli astronautti Jim Lovellin lause: “Ah, Houston, we´ve had a problem”. 

Itselleni elokuvasta on jäänyt vahvasti mieleen Ed Harrisin esittämä lennonjohdon päällikön Eugene Kranzin repliikki: Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto. Ei minun vahtivuorollani (muistinvaraisesti suomennettu – KM). Kranz laittoi koko lennonjohdon tiimin, insinöörit ja astronautit tekemään kaikkensa, että miehistö palaa elävänä maahan. Mahdottomalta näyttävästä tilanteesta oli tehtävä mahdollinen.

Mikkelin hiippakunnan piispanvaalissa on myös kyse siitä, miten mahdottomasta tehdään mahdollinen. Konservatiivisena pidettyyn hiippakuntaan on piispaksi ehdolla nainen. Päämäärän tiellä on suuria vaikeuksia voitettavana, kuten Apollo 13 kuulennolla. Ensinnäkin: muut ehdokkaat ovat arvostettuja ja pitkän kokemuksen omaavia miehiä. Piispan valitsijoista osa haluaa piispaksi kirkon opin vahvan ja rohkean puolustajan, toiset kirkon hallinnon suvereenin osaajan ja kolmannet akateemisesti ja kenttäpiispana ansioituneen ehdokkaan. Meidän vaalitiimimme, “lennonjohtomme”, on joutunut pistämään kaiken taitonsa ja kokemuksensa peliin oman ehdokkaamme vahvuuksien osoittamiseksi ja valitsijoiden vakuuttamiseksi, että juuri hän on paras vaihtoehto Mikkelin hiippakunnan piispaksi. 

Mari Parkkisen vahvuuksia ovat ehdottomasti hänen sosiaaliset ja henkilöstöjohtamisen taidot sekä kyvyt verkostoitua yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Hänestä tulee piispa, joka pystyy johtamaan työyhteisöä ja auttamaan seurakuntia sekä kirkkoherroja konkreettisesti, jalkautumalla paikan päälle ja ratkomaan läsnäollen ongelmia.Tämä on sitä, mitä kirkkoherrat ja papit ovat kertoneet piispalta odottavansa. 

Kirkon oman tutkimus- ja koulutusyksikön tutkimukset ovat osoittaneet, että milleniaalien sukupolven naiset ovat eniten etääntyneet kirkon opista ja hakevat itselleen uusia henkisyyden muotoja. He ovat avainasemassa perinteen siirtämisessä uusille sukupolville. Tähän jäsenryhmään vaikuttamisessa lähes saman sukupolven nuorekas nainen on paras mahdollinen roolimalli ja esikuva. Tulevaisuuden kirkko rakentuu hyvin pitkälle tämän vaikuttamistyön varaan.

Keskustellessani kirkkoon kuulumattomien läheisteni, ystävieni ja kavereitteini kanssa piispanvaaleista, on käynyt ilmi, ettei asia näy millään tavoin heidän arjessaan, mutta silloin kun kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun piispan rooli saattaa näkyä laajemmallekin kuin vain kirkon sisällä. Se vaatii kuitenkin ei-jäseneltä erityistä kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Arvokysymykset ja vallankäyttö ovat tärkeitä myös kirkon ulkopuolisille ihmisille. Marin pitkä ammatillinen tausta radio- ja tv-toimittajana antaa erinomaiset valmiudet taitavaan viestintään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Mari Parkkinen on ennen muuta arvojohtaja. Hän puolustaa vahvasti oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja erilaisuuden hyväksymistä. Opillisesti hän seisoo vakaasti kirkon keskikäytävällä. Henkilönä hän edustaa Mikkelin hiippakunnassa muutosta, kuitenkin säilyttäen Raamatun suuren kertomuksen armosta, rakkaudesta, pelastuksesta ja ylösnousemuksesta. Tämän sanoman eteenpäin vieminen on myös uuden aikakauden piispan perustehtävä. Piispan, johon suuri enemmistö voi samastua ja tulla mukaan monipuoliseen toimintaan, jossa kristinuskon suurta kertomusta sanoitetaan tämän päivän ihmiselle ymmärrettävällä tavalla, lämmöllä ja rakkaudella. Olemme historiallisessa tilanteessa: valitsijoiden on nyt nähtävä pitkälle kokonaiskirkon tulevaisuuteen, siihen mikä on koko kirkolle nyt hyväksi. 

Piispanvaalien ongelmat eivät ole luonteeltaan teknisiä, kuten Apollo 13 lennolla. Eräässä mielessä ne ovat kenties jopa vaikeampia ratkaista kuin puhtaasti tekniset ongelmat. Sosiaaliset yhteisöt pitävät sisällään monimutkaisia valta-, normi-, tunne- ja kommunikaatiorakenteita, jotka tekevät yksittäisten tavoitteiden saavuttamisesta vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Yhteys kaikkein ylimpään “lennonjohtoon” voi tässä tulla avuksi. Näin tapahtui myös Apollo 13 astronauttien perhepiirissä. Silti myös meidän itse on tehtävä kaikkemme ongelmien ratkaisemiseksi parhaan mahdollisen tiedon pohjalta. On osattava navigoida myös manuaalisesti, silloin kun automaattiohjaus ei enää toimi. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto, ei meidän vahtivuorollamme. Meidän on nähtävä mielessämme vain lopputulos: 3.9.2023 Mikkelin tuomiokirkossa arkkipiispa Tapio Luoma asettaa piispanhiipan Marin päähän ja ojentaa hänelle piispansauvan. 

Kauko Mäkinen

FT, piispan maallikkovalitsija

Imatra 

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys Lahdessa

Ennakkoäänestys 8.–12.11.2022

Ennakkoon voi äänestää kaikissa ennakkoäänestyspaikoissa. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan!

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 8.11.–12.11.2022 joka päivä Lahdessa, Vapaudenkatu 6, 1. krs, kello 9.00–18.00 (sekä alla olevissa ennakkoäänestyspaikoissa määrättyinä aikoina).

8.11. klo 10-18 Nastolan seurakuntatalo, Immiläntie 2, Nastola

8.11. klo 10-18 Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4-6, Lahti

8.11. klo 10-14 Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1, Lahti

8.11. klo 12-17 Metsäkankaan S-market, Petsamontie 9, Lahti

8.11. klo 16-19 Ahtialan seurakuntakeskus, Alasenkatu 4, Lahti

9.11. klo 10-18 Nastolan seurakuntatalo, Immiläntie 2, Nastola

9.11. klo 10-18 Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4-6, Lahti 9.11. klo 10-15 Bedan pirtti, Rakokiventie 10, Nastola

9.11. klo 10-14 Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1, Lahti

9.11. klo 12-17 Jalkarannan S-Market, Vuorisenkatu 4, Lahti

10.11. klo 10-18 Nastolan seurakuntatalo, Immiläntie 2, Nastola

10.11. klo 10-18 Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4-6, Lahti

10.11. klo 13-17 Lahden pääkirjasto, Kirkkokatu 31, Lahti

10.11. klo 15-21 Kauppakeskus Karisma, Kauppiaankatu 2, Lahti

11.11. klo 10-18 Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4-6, Lahti

11.11. klo 10-18 Nastolan seurakuntatalo, Immiläntie 2, Nastola

11.11. klo 10-15 Bedan pirtti, Rakokiventie 10, Nastola

11.11. klo 13-17 Lahden pääkirjasto, Kirkkokatu 31, Lahti

11.11. klo 15-21 Kauppakeskus Karisma, Kauppiaankatu 2, Lahti

12.11. klo 10-17 Kauppakeskus Valo, Saksalankatu 4-6, Lahti

12.11. klo 10-15 Nastolan seurakuntatalo, Immiläntie 2, Nastola

12.11. klo 14-18 Kauppakeskus Karisma, Kauppiaankatu 2, Lahti

12.11. klo 14-18 Joutjärven kirkon nuortentila, Ilmarisentie 1, Lahti

Tarkemmin asiasta seurakuntayhtymän sivulla: https://www.lahdenseurakunnat.fi/paatoksenteko/vaalit-2022

Vaalimatematiikkaa ja kirkkopolitiikkaa

Niillä harvoilla, jotka vaivautuvat äänestämään lähestyvissä seurakuntavaaleissa, ei ole helppo tehtävä. Ellei ole seurakunnan sisäpiireissä, valitsijayhdistyksen nimestä voi harvoin päätellä, mitä asioita se ajaa. Voi vain ihailla, miten on keksitty muunnelmia ihmisen lähellä olemisesta ym. Jos ollaan ihmisten keskellä, voi veikata kytköksiä keskustapuolueeseen. Kokoomukselle ja demareille voi antaa tunnustusta siitä, että puolue tuodaan selvästi esille ehdokaslistan nimessä. Samaa pätee vihreisiin silloin harvoin, kun heillä on oma valitsijayhdistys.

Puolueiden listat tuovat siis avoimesti esiin taustansa. Entä sitten? Mitä kytköksiä yleispolitiikalla on seurakuntien toimintaan? En ole huomannut olevan juuri mitään. No, pienenä yksityiskohtana huomasin vaalikonetta selatessa, että Lahden kokoomukselaiset ovat yksimielisiä siitä, että seurakuntien ei tule lopettaa lihan ja maidon tarjoilemista.

Puoluekanta kertoo arvomaailmasta jotakin. Kirkon asioista päätettäessä arvomaailma vaikuttaa välillä konservatiivi vs. liberaali. Arvokonservatiivisuuden ja arvoliberaalisuuden raja kulkee perinteisten puolueiden sisällä, ei välttämättä puolueiden välillä.

Lihan tarjoilua isompi, kirkkoa pahasti jakava erimielisyys arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välillä vallitsee siinä, vihkiikö kirkko avioliittoon samaa sukupuolta olevia.

Puolueet ovat tehneet valtakunnalliset ohjelmansa seurakuntavaaleihin. Hyvä, että ovat kiinnostuneita. Demareiden ohjelma on sisällöltään samanlainen kuin Tulkaa kaikki -liikkeellä, avioliittokantaa myöten. Kokoomuksen ja keskustan ohjelmat ovat myös hengeltään liberaaleja. Tosin samaa sukupuolta olevien vihkimiseen ei oteta selvää kantaa.

Miten sitten käytännössä Lahdessa? Demareiden ehdokkaista vain yksi vastustaa tasa-arvoista avioliittoa. Hän sattuu tosin olevan puolueen vanha vaikuttaja, jonka vanhat äänestäjät todennäköisesti taas hoitavat läpi. Kokoomus on saanut rekrytoiduksi kiitettävästi uusia ehdokkaita. Selvä valtaosa kannattaa tasa-arvoista avioliittoa. Mutta: esimerkiksi omassa seurakunnassani vähemmän tunnettujen uusien ehdokkaiden lisänä kaksi tunnettua seurakunta-aktiivia ovat vahvasti perinteisen avioliittokäsityksen kannalla. Voi arvailla, ketä valitaan.

Olen huomannut, että jokainen ehdokaskaan ei välttämättä ymmärrä suhteellisen vaalin periaatteita, äänestäjistä puhumattakaan. Selvennän kaiken varalta. Valitsijayhdistyksen yhteenlaskettu äänimäärä ratkaisee, montako paikkaa valitsijayhdistys saa. Sitten laitetaan valitsijayhdistyksen ehdokkaat jonoon henkilökohtaisten äänimäärien perusteella, ja siitä otetaan jonon kärjestä alkaen. Jos valitsijayhdistyksellä ei ole selvää ohjelmaa tai jos ehdokas ei sitä noudata, voi äänestäjä siis tahtomattaan auttaa läpi aivan erilaisen henkilön, kuin oli ajatellut. Lahden tilanteessa se on jopa todennäköistä.

Avioliitto ei ole seurakunnan pääasia. Osalle seurakuntalaisista se on kuitenkin tärkeä, jopa syvästi henkilökohtainen asia. Osa taas kokee sen Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan liittyvänä periaatteellisena asiana. Ainakin avioliittokanta kertoo selvästi, edustaako liberaalia vai konservatiivista arvomaailmaa. On kohtuullista vaatia, että näitä asioita tärkeänä pitävä seurakuntalainen tietäisi, minkä valitsijayhdistyksen ehdokasta voi turvallisesti äänestää. Onneksi on listoja, joilla on selvä ohjelma, johon ehdokkaat ovat sitoutuneet.

Antero Helanterä

Kirkkovaltuutettu vuodesta 2007

Seurakuntaneuvostossa vuodesta 2011

Tulkaa kaikki- liikkeen valtakunnallinen seurakuntavaaliohjelma 2022

  1. Yhdenvertaisuudelle kyllä, avioliitto kaikille
  • Samaa sukupuolta olevilla pareilla on oltava mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen kaikissa seurakunnissa.
  • Vähemmistöjen syrjintään seurakunnissa puututaan aktiivisesti.
  • Pappisnaisten epäsuorakin marginalisointi tunnistetaan ja lopetetaan.
  1. Kirkon jäsenet vaikuttajiksi
  • Kannustamme kaikkia toimimaan omassa seurakunnassa.
  • Kutsumme jäseniä osallistumaan päätöksentekoon.
  • Päätöksenteon ja rekrytoinnin on oltava avointa ja läpinäkyvää.
  1. Varjelemme luomakuntaa, jaamme omastamme
  • Haastamme kaikki seurakunnat toimimaan kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta, torjumaan ilmastonmuutosta ja täyttämään kirkon ympäristödiplomin kriteerit.
  • Tuemme heikossa asemassa olevia omassa maassa ja maailmalla.
  • Olemme aktiivinen osa globaalia Kristuksen kirkkoa.
  1. Luottamusta ja sovintoa kirkkoon
  • Teemme seurakunnista turvallisia tiloja.
  • Edistämme avointa, monipuolista ja kunnioittavaa keskustelua.
  • Kristuksen kirkko on kaikille.

Sama teksti valtakunnallisen TK- liikkeen sivulla löytyy tästä linkistä.

TK Päijät-Hämeen seurakuntavaaliohjelma 2022

Tulkaa kaikki -valitsijayhdistys on puolueisiin ja herätysliikkeisiin sitoutumaton valitsijayhdistys. Meitä yhdistää tavoite avarasta kirkosta, jolla on avoimet ovet eikä ovilla kynnyksiä. Haluamme toimia Raamatusta nousevien ihanteidemme mukaisesti edistäen toiminnallamme yhdenvertaisuutta, moninaisuuden kunnioitusta ja avoimuutta.

Haluamme olla rakentamassa välittävää, palvelevaa lähiseurakuntaa, joka on avoin, hyväksyvä ja inhimillinen kaikille jäsenilleen. Haluamme Jumalan armon ja rakkauden näkyvän seurakunnan ja kirkon kaikessa toiminnassa. Puolustamme samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja sateenkaarimessuja seurakuntiemme kaikissa kirkoissa. Ihmisten moninaisuuden ymmärrämme Jumalan lahjana ja rikkautena.

Edistämme avointa, monipuolista ja kunnioittavaa keskustelua erilaisten hengellisten ja teologisten näkemysten kesken emmekä salli vihapuhetta seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä. Pappisnaisten epäsuora marginalisointi tunnistetaan ja lopetetaan. Vähemmistöjen syrjintään seurakunnissa puututaan aktiivisesti. Tuemme heikossa asemassa olevia omassa maassa ja maailmalla.

Huolehdimme luomakunnasta ja tulevaisuudesta. Kirkon tulee olla eettinen edelläkävijä. Seurakuntien omaisuutta on hallinnoitava ja käytettävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ratkaisuissa on aina huomioitava ympäristönäkökulma ja erityisesti metsänhoidossa luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Edistämme hallinnon avoimuutta ja taloudellista vastuullisuutta. Seurakuntien taloutta on suunniteltava pitkäjänteisesti, jotta myös tulevilla sukupolvilla on toimiva kirkko. On luovuttava jostakin vanhasta, jotta tilalle voidaan luoda uutta. Lopetamme rohkeasti työmuodot ja toimintatavat, jotka eivät enää kiinnosta ja vapautamme voimavarat uuden kehittämiseen. Striimatut jumalanpalvelukset ja tapahtumat mahdollistavat entistä paremmin laajan osallistumisen seurakunnan toimintaan.

Pyrimme keventämään seurakuntien hallintoa. Tuemme kaikkien eri ikäisten jäsenten täyttä osallisuutta niin päätöksentekoon kuin toimintaankin.

Seurakuntien tulee kutsua toimintansa piiriin niitä, joiden hengellisiin tarpeisiin kirkko ei ole vielä kyennyt vastaamaan. Näitä ovat nuoret milleniaalit, maahanmuuttajat sekä muut, joille kirkko on jäänyt etäiseksi.

Pyrimme siihen, että kukin seurakunta löytää oman vahvuutensa ja profiilinsa ja kehittää sitä päämäärätietoisesti eteenpäin. Seurakuntayhtymässä kaikkien ei tarvitse tehdä eikä osata kaikkea.

Äänestämällä seurakuntavaaleissa vaikutat koko evankelis-luterilaisen kirkkomme linjauksiin ja päätöksiin myös valtakunnallisella tasolla.

Tästä klikkaamalla tulostusversioon A4

2020: ’Avoin kirkko- Mikkelin hiippakunnan papit’- listalta valitut pappisedustajat

Hiippakuntavaltuusto

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Eija_Juuma.jpg

Eija Juuma
hallintopastori
Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta

Anna Kinnunen
seurakuntapastori
Haminan seurakunta

Elina Lehdeskoski
kappalainen
Orimattilan seurakunta

Mirva Lehtinen
kappalainen
Kuusankosken seurakunta

Kirkolliskokous

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Eija_Juuma.jpg

Eija Juuma
hallintopastori
Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Mirva_Lehtinen.jpg

Mirva Lehtinen
kappalainen
Kuusankosken seurakunta

TK Mikkelin hpk- maallikkoedustajat hiippakuntavaltuustossa ja kirkolliskokouksessa

HiippakuntavaltuustoKirkolliskokous

Pekka Kotiaho
DI
Hollolan seurakunta  

Minni Kuisma
nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
Kotka-kymin seurakunta
https://minnikuisma.blogspot.com/

Minni Kuisma
nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
Kotka-kymin seurakunta
https://minnikuisma.blogspot.com/


Ville Kämäräinen
kasvatuksen työalajohtaja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
villekamarainen.blogspot.com/

Salla Natunen
teol.yo, opiskelija
Nastolan seurakunta (Lahti)

Pentti Rauhala
FT, dosentti
Joutjärven srk (Lahti)
https://penrauh.blogspot.com/

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan 11.2.2020.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.

Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020.

Tulkaa kaikki Mikkelin hiippakunta- on asettanut omat ehdokkaansa molempiin vaaleihin. Löydät maallikkoehdokkaamme tästä linkistä klikkaamalla.

Tarkempi vaaliohjelmamme löytyy tästä linkistä klikkaamalla.